Christine Harris Ceramics

Kiersin vuoden maailmaa. Halusin tuoda viimeisestä matkakohteestani Uudesta-Seelannista mukana Suomeen jotain kaunista, joka muistuttaa minua ihanasta matkasta.
Nyt vihdoin löysin teekannulle ja mukeille paikan, jossa voin katsella niitä päivittäin.
Matkasta on jo parikymmentä vuotta. Keraamikko Christine Harris oli tuolloin jo pitkään uraa tehnyt taiteilija.
Kaunista taidetta on tämäkin. http://valputaruru.blogspot.com/2020/09/

Egyptin loisto – Amos Rex

Amos Rex- museossa on todella hieno näyttely nimeltään Egyptin loisto. Ehdimme käydä katsomassa sen juuri ennen kuin museo suljettiin koronan takia.
Näyttelystä löytyy muinaisen Egyptin arjen elämää…
…Niilin varrella..
..upeita patsaita..
…väriä…
…ja hieroglyfejä.
Tärkeä osa näyttelyä on ajatukset tuonpuoleisesta ja siitä kuinka täältä lähteviä evästetään siirtymään muihin maailmoihin.
Rituaalit olivat tärkeitä saattajille.
Näyttely opetti paljon uutta minulle Egyptin historiasta.
Toivotaan, että koronatilanne sallii vierailut näyttelyyn vielä ennen sen päättymistä 21.3.2021. Viimeisessä kuvassa on uudenvuoden pullo, jonka sai männä muinoin lahjaksi joko Niilin vedellä tai hajuvedellä täytettynä onnea tuomaan tulevalle vuodelle. Sitä tarvitaan!

Marraskuu – melontakuu

Kun soutuveneet nostetaan talviteloille, niin melojan mielestä marraskuu on vielä ihan hyvä melontakuu.
Lämmintä pitää laittaa päälle ja alle ja etenkin käsiin että tarkenee lenkkeillä.
Sitten vain nokka järvelle!
Minä kiertelin yksinäisen haikaran kanssa lahtea ympäri. Se varmaan ihmetteli, kuka häiritsee hänen rauhaansa tähän vuodenaikaan.
Päivä on nyt kovin lyhyt.
Otsalamppu on tarpeen iltapäivän hämärissä.
Valoja seuraten löytää takaisin kotilaituriin.