Rapujuhlat Kilpisjärvellä

Rapujuhlat ovat vuosittainen juhlapäivä, jonka vietto ei ole jäänyt meiltä vielä kertaakaan väliin. Vuodesta 1998 olemme kantaneet ravut esille ja viritelleet juomalaulut juhlan kunniaksi.
Juhlaa on vietetty eri osoitteissa ja menu on vaihdellut vuodesta toiseen. Vain ravut ovat pysyneet listalla. Ensimmäiset vuodet söimme pakasterapuja virkistysliemessä. Nyt olemme saaneet jo useana vuonna lähivesien kotimaisia rapuja.
Tänä vuonna suuntasimme rapuinemme Lapin ruskan keskelle. Rapujuhlien pitopaikaksi valikoitui Kilpisjärvi.
Ravut ja osa muistakin ruuista tuli mukana etelän junalla.
Tämän vuoden mahtavin rapu sai ajankohtaisen nimen King Charles ja komea se olikin.
Paahtoleivät grillattiin uunissa, kun mökin varustuksiin ei kuulunut paahdinta. Tämä osoittautui varsin hyväksi tavaksi, kun kerralla sai monta tasaisesti paahtunutta leipää.
Jälkiruoka muistutti syksyn puolukkasadosta.
Etelästä otimme mukaan samppanjaa ja Xocolabin käsin tehtyä suklaata. Maistiaisina oli mm. Vuoden 2022 suklaa passion & Madagascarin vanilja. Hyvää alusta loppuun!
Missähän juhlitaan ensi vuonna?

Ruskaretki Kilpisjärvelle

Vietimme syksyisen lomaviikon Kilpisjärvellä ystävien kanssa. Ensin matkasimme Helsingistä Kolariin yöjunalla. Kolarista vuokrasimme käyttöömme tila-auton, johon kuusi henkeä mahtui mukavasti tavaroineen.
Kilpisjärvellä meitä odotti Airbnb huoneisto komeassa hirsirivitalossa.
Olohuoneessa oli riittävästi tilaa oleskelulle.
BBC:n lähetys Elisabetin hautajaisista pysäytti meidänkin puuhat hetkeksi ja kokoonnuimme niitä seuraamaan TV:n äärelle.
Terassilta seurasimme olosuhteita Saanalla. Parina yönä ihailimme revontulia taivaalla.
Saanan valloitus onnistui kauniina syyspäivänä.
Kaikenlaisia leppoisia retkeilijöitä pysähtyi kanssamme juttusille. Tässä on Terde-nalle taskumatkalla. Isä oli luvannut kiikuttaa lapsensa nallen Saanan huipulle.
Upeita ruskamaisemia ja kävelyreittejä oli runsaasti tarjolla Kilpisjärvellä.
Retki Norjan puolelle Skibotniin ja uimaan Jäämerelle oli helposti toteutettavissa, sillä ajomatka Kilpisjärveltä oli vain 50 kilometriä.
Ruokaa teimme välillä itse ja porinkäristyksetkin lisukkeineen onnistuivat, vaikka poroa ei meinannut mistään saadakkaan. Ruokapaikkoja Kilpisjärvellä oli muutamia. Hyvät pitsat saatiin Kilpiksestä ja hieno illallinen hotelli Cahkalin ravintolassa.
Vuosittaiset rapujuhlat olivat yksi Kilpisjärven matkan kohokohta, josta postaan vielä erikseen.
Paluumatkalla bongasimme porojakin. Niitä oli enemmän Äkäslompolon suunnalla kuin Kilpisjärvellä. Kuski sai olla tarkkana, kun porot tassuttelivat tien yli. Hassulta tuntui ihmispaljous Äkäslompolon Jounin kaupalla, kun olimme tottuneet niin hiljaiseen elämään Kilpisjärvellä. Maisematkin muuttuivat etelää kohti eli Äkäslompoloon tultaessa.
Aiemmissa postauksissani on tarkemmin retkistämme ja mm. lyhyestä piipahduksesta Ruotsin puolella. Hieno kokemus oli tämä ensimmäinen matka Kilpisjärvelle. Kyllä Lapin ruskaretkessä on taikaa. Kiitos erinomaiselle matkaseurueelle!

Ruotsin pohjoisin kirkko Karesuando

Ruotsin pohjoisin kirkko on Karesuando (Kaaresuvanto) aivan Suomen rajan tuntumassa.
Alkuperäinen kirkko on rakennettu jo 1905, mutta 1950-luvulla se uudistettiin perustuksia myöten.
Alttariveistos on vuodelta 1961. Sementtiveistoksessa on Jeesuksen seurassa lapintyttö Maria sekä lestadiolaisliikkeen perustajat Lars Levi Laestadius ja Johan Raattamaa.
Nopealla kymmenen minuutin koukkauksella voi käydä bongaamassa tämän nähtävyyden ajamalla sillan yli Suomesta Ruotsiin Kaaresuvannon kohdalla.