Hiihtokausi avattu Talissa

Golffarit ovat väistyneet ja hiihtäjät tulleet tilalle Talin golfkentän viheriölle. Tarjolla on neitseellisen upeat ladut, mitä muuta voisi toivoa!
Ihmiset kyselivät innokkaina vastaantulijoilta, onko se totta että ladut on tehty. Kaikki olivat laduista onnellisia kuin taivaalla paistava aurinko. Yhtään laturaivokasta ei tullut vastaan. Ladulle mahtuivat niin kompastelevat koululaiset kuin hikiset matkakiitäjät. Kaksi tohkeaa hiihtäjää huuteli jo kaukaa, että ovat suksiensa kanssa neitsytmatkalla. Karvat suksien pohjassa tuntuivat olevan nyt talven hittituote.
Valokuvia sai rauhassa ottaa upeista talvimaisemista.
Helsingissäkin voi nyt harrastaa monia hiihtolajeja, kuten kävelytiellä hiihtämistä. Kotiportilta pääsee matkaan, kun kävelyteitä ei ole hiekoitettu.
Umpihankihiihtokin onnistuu.
Kyllä oli lenkin jälkeen onnellisen euforinen olo!

Elämäni Kolumbia – Anni Valtonen

Saimme ystävältämme joululahjaksi Anni Valtosen uuden kirjan Elämäni Kolumbia. Kirja on näppärä ja nopealukuinen ajankuvaus Kolumbian lähihistoriasta. Kirjailija on asunut ja työskennellyt Kolumbiassa. Hänen lastensa isä on kolumbialainen. Valtonen on päässyt tutustumaan kolumbialaiseen mentaliteettiin ja elämään pintaa syvemmältä.
Anni Valtonen osaa tarkasti analysoida kolumbialaisen ja suomalaisen ajattelun eroja. Kirjan myötä ymmärrykseni kolumbialaisten ystäviemme elämään avartui. Matkailu Kolumbiaan on lisääntynyt huimasti turvallisuustilanteen parannuttua. Kirjasta saa mukavia vinkkejä myös matkalle. Kirja oli mukava joulun pyhien viihdyke.

”Elämä ei ole se, jonka ihminen eli, vaan se jonka hän muistaa ja niin kuin hän sen muistaa siitä kertoakseen.” Gabriel García Márquez

Joulusaunaa ja avantouintia

Löysin joulusaunaan tuoksuvat vihdat myyjäisistä. Tärkeämpää kuin vihtominen oli se, että löylyveteen saatiin ihania kesän koivutuoksuja. Rantasauna lämpesi koko illan ja saunojia riitti monessa vuorossa.

Uimarit aloittivat lystinpidon jo päivän näöllä ilman saunaa. Kynttiläpolkua pitkin näkivät illan viimeisetkin uimarit tiensä saunasta laiturin nokkaan. Avantoa ei tarvinnut hakata jäähän. Rannassa oli kuitenkin sen verran jään reunaa, että saatoimme kutsua kastautumista avantouinniksi. Ensikertalaisia avannonvalloittajiakin oli mukana vihkiytymässä tämän hienon harrastuksen saloihin.