Ruskaretki Kilpisjärvelle

Vietimme syksyisen lomaviikon Kilpisjärvellä ystävien kanssa. Ensin matkasimme Helsingistä Kolariin yöjunalla. Kolarista vuokrasimme käyttöömme tila-auton, johon kuusi henkeä mahtui mukavasti tavaroineen.
Kilpisjärvellä meitä odotti Airbnb huoneisto komeassa hirsirivitalossa.
Olohuoneessa oli riittävästi tilaa oleskelulle.
BBC:n lähetys Elisabetin hautajaisista pysäytti meidänkin puuhat hetkeksi ja kokoonnuimme niitä seuraamaan TV:n äärelle.
Terassilta seurasimme olosuhteita Saanalla. Parina yönä ihailimme revontulia taivaalla.
Saanan valloitus onnistui kauniina syyspäivänä.
Kaikenlaisia leppoisia retkeilijöitä pysähtyi kanssamme juttusille. Tässä on Terde-nalle taskumatkalla. Isä oli luvannut kiikuttaa lapsensa nallen Saanan huipulle.
Upeita ruskamaisemia ja kävelyreittejä oli runsaasti tarjolla Kilpisjärvellä.
Retki Norjan puolelle Skibotniin ja uimaan Jäämerelle oli helposti toteutettavissa, sillä ajomatka Kilpisjärveltä oli vain 50 kilometriä.
Ruokaa teimme välillä itse ja porinkäristyksetkin lisukkeineen onnistuivat, vaikka poroa ei meinannut mistään saadakkaan. Ruokapaikkoja Kilpisjärvellä oli muutamia. Hyvät pitsat saatiin Kilpiksestä ja hieno illallinen hotelli Cahkalin ravintolassa.
Vuosittaiset rapujuhlat olivat yksi Kilpisjärven matkan kohokohta, josta postaan vielä erikseen.
Paluumatkalla bongasimme porojakin. Niitä oli enemmän Äkäslompolon suunnalla kuin Kilpisjärvellä. Kuski sai olla tarkkana, kun porot tassuttelivat tien yli. Hassulta tuntui ihmispaljous Äkäslompolon Jounin kaupalla, kun olimme tottuneet niin hiljaiseen elämään Kilpisjärvellä. Maisematkin muuttuivat etelää kohti eli Äkäslompoloon tultaessa.
Aiemmissa postauksissani on tarkemmin retkistämme ja mm. lyhyestä piipahduksesta Ruotsin puolella. Hieno kokemus oli tämä ensimmäinen matka Kilpisjärvelle. Kyllä Lapin ruskaretkessä on taikaa. Kiitos erinomaiselle matkaseurueelle!

Uimassa Jäämerellä

Ajoimme Kilpisjärveltä 50 kilometriä pohjoiseen. Siellä sijaisee Norjan puolella Lyngenvuonon reunalla pieni Skibotnin kalastajakylä eli suomeksi Yykeänperä.
Matkalla bongasimme hienon Morsiushuntu – putouksen. Tästä postaan erikseen, kun se oli niin upea.
Maisemat muuttuivat kohta rajan jälkeen. Vuonon takana näkyi Lyngenin Alppien lumihuippuisia vuoria.
Vuonon vesi kulkee aina Jäämerelle saakka.
Skibotnin kylä oli kovin hiljainen. Muutama kalastuspaatti kellui kotisatamassa. Skibotnin väitetään olevan Norjan aurinkoisin kylä, mutta retkipäivämme oli vähän harmaa ja tihkuinen. Se ei kuitenkaan haitannut huvituksiamme.
Olimme päättäneet käydä uimassa Jäämeressä. Kylän keskustassa olevalta campingalueelta pääsimme hiekkapohjaiselle rannalle, jossa teimme pikaisen pulahduksen. Pitkälle tosin piti kahlata ennen kuin vettä oli edes polveen saakka. Kylmää oli kylpy ja virkistävää. Pääsimme kuumaan suihkuun uinnin jälkeen, kun ystävällinen leirintäalueen emäntä vaihtoi meille poletit, jolla suihku toimi. Uintia Jäämeressä voi harrastaa vuoden ympäri, sillä vuono ei jäädy talvellakaan.
Arktos baarista uimarantaa vastapäätä saimme oikein hyvät fish&chips annokset. Muita ruokapaikkoja ei ihan lähellä ollutkaan auki. Paikallisetkin näyttivät lounastavan samassa paikassa, joten tämä oli varmaan paras valinta.
Innokkaimmat maistelivat norjalaista olutta. Kallista, eikä mitään ihmeellistä, kertoivat loppasuut.
Skibotnin retki oli oikein mukava piipahdus Norjan puolelle. Rajalla maan vaihdon huomasi siitä, että keskiviiva muuttui keltaiseksi. Tie oli hyvässä kunnossa ja mukavan leveä ajella.

Uusia ravintoloita – Kilpisjärven Aika

Kilpisjärvellä on avautunut kesällä 2022 uusi hotelli Cahkal. Sen yhteydessä toimii Aika Kitchen & Bar. Vierailimme ravintolassa seurueemme vuosipäiväjuhlinnan merkeissä.
Sisään astuessamme aulassa paloi tunnelmallinen takkatuli. Meidät otettiin ystävällisesti vastaan ja johdateltiin varaamaamme pöytään.
Ruokailimme pitkän kaavan mukaan. Jo alkupalat olivat fine dining tasoa. Teema oli varsin lapinhenkinen ja lähiluonnon antimia hyödyntävä. Minun hirvicarpaccioni oli todella maukas. Pöytäseurue kehui myös haukichevicheä.
Voikin oli kauniisti esillä leipiä varten.
Pääruokani kantarellirisotto oli varsin runsas.
Kalakin tuli kuumana pöytään suoraan kokin pannulta.
Palvelu oli erittäin asiantuntevaa ja lämminhenkistä koko illan. Ruoka oli varmaan parasta mitä Kilpisjärveltä saa. Suositusviinit toimivat hyvin ruokien kanssa. Ravintolasta on upeat näkymät Saanan suuntaan. Kokemus oli siis mitä positiivisin, vaikka ihan halvalla ei laskusta selviä. Lämmin suositus hyvän ruuan ja tunnelman ystäville.