Silloin jo päätin hakea lisää luettavaa samalta kirjailijalta. Marketin hyllystä löysin pokkarin Kuinka painovoimaa uhmataan. Mutta voi mikä pettymys! Kirja oli risteytys teinityttöjen hevoskirjaa ja romantikkojen Hertta-sarjaa. En ollut yhtään niin innostunut kuin ensimmäisen Moyesin kirjan luettuani. Ehkä en vain ollut oikeassa mielenlaadussa tähän kirjaan nähden. Mutta olihan tämä parempaa viihdettä kuin murehtia sitä, että toipilaana ei voi nyt harrastaa muuta kuin maiseman tuijottelua ja kirjojen lukemista vaihtelevissa asennoissa. Suosittelen kirjaa hevostytöille ja heidän romantiikan nälkäisille äideilleen.