Amos Rex- museossa on todella hieno näyttely nimeltään Egyptin loisto. Ehdimme käydä katsomassa sen juuri ennen kuin museo suljettiin koronan takia.Näyttelystä löytyy muinaisen Egyptin arjen elämää……Niilin varrella....upeita patsaita..…väriä……ja hieroglyfejä. Tärkeä osa näyttelyä on ajatukset tuonpuoleisesta ja siitä kuinka täältä lähteviä evästetään siirtymään muihin maailmoihin.Rituaalit olivat tärkeitä saattajille.Näyttely opetti paljon uutta minulle Egyptin historiasta. Toivotaan, että koronatilanne sallii vierailut näyttelyyn vielä ennen sen päättymistä 21.3.2021. Viimeisessä kuvassa on uudenvuoden pullo, jonka sai männä muinoin lahjaksi joko Niilin vedellä tai hajuvedellä täytettynä onnea tuomaan tulevalle vuodelle. Sitä tarvitaan!
Pitkä viikonloppu alkoi Tampereelta. Iltavalaistus kaunisti Ratinaa. Kaupunki oli hiljainen. Minä istuin teen ja muffinssin äärellä. Sillä aikaa muu seurue nautti musikaalista. Kinky Boots houkutti teinin jo toista kertaa kaverinsa kanssa katsomoon.
Yksinäinen Jean huokailee hiljaa silmät ummessa monumenttinsa äärellä.Kun tarkemmin katson, niin luulen että kasvoilla on havaittavissa jonkinlaista tyytyväisyyttä. Sibelius monumentin äärellä on hiljaista. Ei näy turistin turistia mailla, halmeilla.Ymmärrän niin sinua, Jean. Minustakin on mukava ihailla Laila Pullisen teosta ilman ympärillä kuhisevia ihmislaumoja.Olin jo unohtanut, kuinka kauniita ovat putkien pinnat, taivaalliset urut! Taisin katsella niitä näin läheltä viimeksi luokkaretkellä nuorena teininä.Jean, tavataan taas. Lupaan etten kerro kenellekään, kuinka tyytyväinen olet hetken huilaustauosta turistilaumoja odotellessa.
