Ranskalaisia vieraita Viiniklubilla

Viiniklubimme vieraaksi saapui ranskalainen Clemence Cloague. Hän on viinitila Domaine d’En Segurin viehättävä viinilähettiläs.
Viinitila on meille entuudestaan tuttu. Olemme tilanneet Segurin viinejä kotiin pariin otteeseen viime vuosien aikana.
Viiniklubi on startannut tuttujen vetäjien voimin koronavuosien tauon jälkeen.
Emännät kattoivat herkut pöytiin.
Eipä muuta kuin maistelemaan!
Kuplilla aloitettiin. Poksahtelevat pullot ja kuplivat juomat toivat juhlan tuntua.
Valkoviineistä oli tarjolla erilaisia makuja.
Tämä uusi tuttavuus L’ephemere oli nimensä mukaisesti kevyt kuin tuulen henkäys. Mieleeni tuli sanonta elämisen sietämätön keveys. Viini oli kiinnostava ja tilasimmekin sitä laatikollisen.
Muut valkoviinit olivat tuttuja ja hyväksi havaittuja.
Punaviineistä unikonkukka oli maultaan hyvä, mutta tuoksu oli niin tuhti, että pyykkipoikaa olisi tarvittu nenän päähän. Reilulla tuuletuksellakaan ominaistuoksu ei kokonaan hälvennyt. Ei jatkoon…
Vanha tuttu Germain oli hyvä kuten aina ja…
Grande Reserve suorastaan pehmeä kuin sametti.
Jokaisella oli omat mieltymyksensä viinien joukossa.
Kiitos viiniklubin ehtoisat emännät!

Ravintoloita Tallinnassa

Tallinnan reissulla tietysti syötiin hyvin. Piipahdimme vanhoissa tutuissa paikoissa ja bongasimme uusiakin.
Telliskiven alueelta löytyy yksi suosikeistani Fhoone. Se menestyi erinomaisesti viihdelehdistön aamiaisvertailussa. Mielestäni se on hyvä aamusta iltaan. Ruokalista on monipuolinen, tarjoilu nopsaa ja ruoka hyvää.
Paikka on aina täynnä, kun olen siellä käynyt. Suosio on edelleen vankkumaton niin paikallisten kuin turistien joukossa.
Älyttömän hyvää risottoa oli minun lautasellani.
Samainen Telliskiven alue on täynnä isoja ja pieniä ravintoloita.
Valokuvamuseo Fotografiskan kahvila on viihtyisä. Fotografiska sijaitsee myös Telliskivessä.
Juustokakku on maistamisen arvoinen.
Kiireiselle turistille suosittelen sataman lähellä olevan ostoskeskus Nautican kakkoskerroksen ravintolaa.
Kylmän kosteana päivänä ravintola Pelm tarjoaa lämmikkeeksi todella hyvää borssikeittoa.
Uusi tuttavuus oli vanhan kaupungin hämyinen Porgu Ruutli-kadulla. Tätä paikkaa en suosittele huonojalkaisille, sillä ravintolaan laskeudutaan todella jyrkkiä portaita pitkin.
Kellariravintola on todella tunnelmallinen.
Ruoka on kohtuuhintaista ja erittäin maukasta.
Me söimme illan aikana koko menun alkuruuista, pääruokien kautta jälkiruokiin.
Viinilista ja olutvalikoima olivat laajat.
Vatsat pullollaan siirryimme pimenevään Tallinnan yöhön.
Tallinnassa ei tarvitse turistinkaan kulkea nälkäisenä.

Kampela suosikkini

Jos pitäisi valita kalasuosikki, niin minusta paras ikinä kala maultaan on kampela. Nuorena tyttönä olin yhden kesän töissä eteläisessä Ruotsissa Skånessa. Hoidin mm. vanhan rouvan ruokahuoltoa. Monta kertaa viikossa kipittelin ruokakauppaan ostamaan kampelafileitä. Pannulla paistettuna ne olivat erinomaisia. Ennen Ruotsin kesää en ollut edes kuullut moisesta kalasta. Kamalat ruodothan sillä on, mutta fileenä aivan huippu.

Tänään herkuttelin palkitun bistro Omatin kampelalla. Mahtava lounas piristi työpäivää ja sai muistelemaan nuoruuden retkiä. Jälkiruuaksi melkein terveellinen tyrnitujaus, nam!