Ylioppilasjuhlintaa kaksi viikkoa

Ylioppilaamme aloitti juhliinsa valmistautumisen hyvissä ajoin. Mekko löytyi pienen etsinnän jälkeen.
Hauska sitruunamekko antoi teeman koko kaksiviikkoiselle ylioppilaan juhlinnalle.
Olimme päättäneet viettää juhlia tavalla tai toisella. Penkkarit ja muut huvitukset jäivät abiturienteilta väliin. Siksi päätimme, että ylppärit ainakin juhlitaan.
Varsinaisena ylioppilasjuhlapäivänä meillä oli vieraita aamusta iltaan. Ensimmäisten vieraiden kanssa seurasimme striimattua juhlaa ja ylioppilaamme puhetta koululta. Parin tunnin välein vierailijat kotonamme vaihtuivat. Pienten ryhmien kanssa oli leppoisaa seurustella. Kaikkien kanssa ehti rupattelemaan.
Ravintola Saurahuoneen herkulliset suolaiset sapakset muikku- ja vegaanitäytteillä sekä teeman mukaiset kakut pitivät vieraat tyytyväisinä. Jääkaapista löytyi riittävästi täydennettävää iltaan asti. Ylioppilas lähti jo omille jatkoilleen kavereidensa kanssa, kun me vielä jatkoimme kotisohvalla viimeisten vieraiden kanssa.
Onnittelijoita kävi päivän mittaan melkein neljäkymmentä henkeä… koronarajoitukset huomioiden.
Viikon päästä nostettiin lippu salkoon mökillä ja jatkettiin juhlintaa Maivian pitojen hirvikeiton äärellä. Lisää mummuja ja serkkuja perheineen saapui paikalle.
Teeman mukaisesti jatkettiin keltaisella edelleen. Valkosuklaa-raparperikakun seurana maistelimme suosittua alkoholitonta raparperikuohua. Sitä piti etsiä Helsingistä saakka, että saatiin maistille.
Onnea ihanalle ylioppilaalle! Kuvan ylioppilaasta otti Roope Nikkinen.

Crunch brunch

Vapun jälkeinen elpyminen alkoi mukavasti kotiovelle toimitetulla brunssilla. Tilasimme etukäteen 26 euron brunssin, josta riitti hyvin syötävää kahdelle.
Tämä oli jo kolmas kerta, kun päädyimme tällaiseen helppoon vaihtoehtoon. Itse keittelimme kahvit oheen ja lisäsimme tuoremehua ja juhlan jatkeeksi pari lasillista kuplivaa.
Aamulla oli vielä sen verran viileää, että laitoimme lasitetulle parvekkeelle kaasulämmittimen lisälämmön lähteeksi. Kevätlokkien ilottelu ja auringon valo antoivat ihanat puitteet makoisalle myöhäiselle aamiaiselle.
Elämä on, tuumaisi Matti Nykänenkin tyytyväisenä.

Perinteinen wappulounas

HSS:n rantaravintola kutsui meidät perinteiselle vappulounaalle. Laskujemme mukaan tämä oli jo kahdeksastoista kerta samassa paikassa. Viime vuonna vietimme virtuaalivappua ja nyt oli ilo sitä suurempi kun pääsimme yhteiseen ilonpitoon oman vappujengin kanssa. Teinikin suostui mukaan tällä kertaa. Ensimmäistä kertaa hän oli mukana alle vuoden ikäisenä, silloin Espalla Kappelin ravintolassa.
Istuimme kahdessa pöydässä turvavälein, mutta melkein tämä jo tuntui vapaudelta.
Alkupalat noudettiin puffettipöydästä. Olivat erinomaisia kuten myös pääruoka nieriä.
Jälkiruokaa ei sitten enää kovasti jaksanutkaan, kun vatsa oli jo täynnä.
Lauluja ja tanssia ei harrastettu koronarajoitteista johtuen, mutta ihan yhtä hauskaa oli lausua vappulaulujen sanoja yhteislausunnalla.
Hauskaa Wappua merellisistä maisemista Liuskasaaresta Helsingin edustalta!