blyygiblumsteri

Istuimme mökillä äitienpäiväkahveilla. Melkein kymmenen hengen porukka sai kaikenlaista sutinaa aikaiseksi. Veljeni kyseli kenen kännykkä soi makuuhuoneessa. Tarkastuskierrokset eivät tuottaneet tulosta. Kenenkään kännykkä ei ollut kadoksissa. Hetken päästä hän vakuutti, että värinähälytin on jollakin puhelimessa päällä. Veljenpoika vakuutti kuulleensa saman äänen. Yritimme miettiä resonoiko ilmalämpöpumppu tai pitääkö viinikaapin moottori ääntä. Mutta mikään ei täsmännyt ja ääni jäi mysteeriksi.

Illalla, kun vieraat olivat lähteneet ja istuimme iltamietinnöillä, opiskelijaneitomme ilmoitti ratkaisseensa värinähälyttimen äänen arvoituksen.

Koko viikonlopun olimme kuunnelleet kailikossa huhuilevaa kaulushaikaraa. Ulkona kuunneltuna ääni muistuttaa pulloon puhallettua henkäystä ja kovimmillaan jopa elefantin töräystä. Vettä pitkin ääni kantaa pitkälle. Kuinka ollakkaan sisällä kuunneltuna ääni muistutti kännykän värinähälytintä. Moninaiset ovat luonnon äänet. Kyllä velipojalla on ikäisekseen tarkka kuulo🤣