Orkideat kukassa

Meidän orkideat ovat oppineet reilun kymmenen vuoden aikana ettei kannata kovin kummoisia erityispalveluja odottaa. Ne kastellaan noin kerran viikossa suoraan vettä kaataen kukalle. Alkuaikoina jaksettiin upottaa niitä veteen ja hyysätä muutenkin. Sitten otettiin karaisumenetelmät käyttöön ja hyvin on pärjätty.
Kukat jaksavat kukkia ja tuottaa iloa vuodesta toiseen. Nyt tosin yksi kukka nikottelee, mutta toivotaan parasta, että sekin jaksaa innostua. Taitaa olla ilmansuunta kukilla oikea ikkunalaudalla ja ainakin niitä lannoitetaan runsaalla musiikilla. Jos nämä nyt auttavat siihen, että kukat jaksavat kukkia.

Coristellaan callunoilla

Callunoilla saa pihaan mukavasti väriä, kun syksy muuttaa maiseman tummanpuhuvaksi.
Roskiksesta dyykattuihin vanhoihin laatikoihin callunat sopivat mukavasti.
Pihakuusi luovutti vähän oksiaan lisukkeeksi kukka-asetelmiin.
Omenapuun alla voi vähän fiilistellä syysistutuksilla.
Koppakin on löytynyt muiden jäljiltä.
Talon nurkalla callunat tervehtivät tulijaa.

Kukkasipuleita istuttamassa

Saimme kesällä tuliaisina tulppaanin sipuleita Hollannista. Pari viikkoa sitten ryhdyin tuumaamaan niille sopivaa istutuspaikkaa ja raivasin omenapuun alta tilaa. Alennusmyynnistä ostin lisää kukkasipuleita.
Maa oli kovin savista ja siksi laitoin istutuspaikkaan savimaan joukkoon vähän kukkamultaa.
Ihanat ystäväni saapuivat puutarhatalkoisiin suunnittelemaan ja toteuttamaan kevätkukkatarhaa. Nimekseen se sai Maisterien Arboretum. Maisterit tekivät perinpohjaista suunnittelutyötä, sillä hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty.
Ja sitten ryhdyttiin hommiin.
Kaikille sipuleille löytyi oma paikka.
Vähän vielä lisättiin multaa pinnalle. Saa nähdä jättävätkö myyrät sipulit rauhaan vai tarvitaanko Marttojen ohjeiden mukaisesti valkosipulin kynsiä ja eläimen verta levitettynä kukkamaalle, jotta kutsumattomat vieraat pysyvät poissa.
Nyt sitten vain jäädään odottamaan Hollannin tulppaanien keväistä nousua Maisterien Arboretumille.