Suomenlinnan kevätsesonki

Poimimme Kauppatorilta kassiin sämpylät ja kahvit. Suuntasimme aamulautalla Suomenlinnaan kevättä katselemaan.
Aamun tunteina oli vielä hiljaista, mutta päivällä alkoi paikalle virrata turisteja ja hääjuhlakansaa.
Hiljaisemman kolkan löysimme Merisotakoulun nurkilta Pikku Mustasaaresta ja Länsi-Mustasaaresta.
Saaren asukkaat liputtivat viikonlopun kunniaksi puhtaalla pyykillä.
Kiersimme museossa tutustumassa Suomenlinnan historiaan.
Valimon terassilla maistuivat haukipullat ja muussi. Muistelimme olleemme siellä viimeksi vuosia sitten ystävien kanssa veneretkellä.

Kyllä nyt on jo alkanut Suomenlinnan kevätsesonki vai peräti jo kesä!

Mökkipuutarhurin keväthommia

Joku kokeneempi puutarhuri sanoi, että pihan laittajan tärkein ja ensimmäinen keväthomma on pyyhkiä pölyt puutarhatuolista ja istua haaveilemaan ja suunnittelemaan tulevia. Minä olen pyyhkinyt pölyjä tuolista, kitkenyt siinä samalla rikkaruohoja, suoristanut polkuja, oikonut rinteen rappusia, levitellyt hevosenlantaa ja istutellut ruusujen juurakoita. Mutta joka välissä olen kyllä istunut ja ihmetellyt kevään tuloa, kuunnellut lintujen laulua ja katsellut jäiden lähtöä. Välillä olen istunut laiturinpainona etteivät jäät veisi sitä rantaheinikkoon. Ajatuksena on kirkastunut sama kuin muinakin keväinä eli josko vähän taas saisi vallattua pihaan lisää tilaa hyötykäyttöön rikkaruohoilta.

Syksyllä soutelin järven toiselta puolelta mökkinaapureilta uusia istukkaita. Ensimmäiset ovat jo heränneet talviunilta. Mikähän näiden nimi mahtoi olla?

Viime vuoden pääsiäiskukkien sipulit ovat tuottaneet ensimmäisen sadon.

Isommatkin narsissit ovat jo auenneet.

Tulppaanit vielä tuumaavat.

Syksyllä laitoin helmililjojen pieniä sipuleita maahan. Ihana saada uusia tuttavuuksia kevätkukkien joukkoon.

Siivosin sireenien ympäristöä, sillä nekin ovat jo aloittaneet valmistautumisen kesää kohti. Viime vuonna ei pensaita edes erottanut kunnolla rikkaruohojen seasta. Ehkä tänä vuonna kukinta ei mene huomaamatta ohitse.

Paskat luontokuvat – tikka

Facebookissa on lempiryhmäni nimeltään Paskat luontokuvat. Sinne voi lähettää enemmän ja vähemmän onnistuneita luontokuviaan. Yleensä niissä on tarkennus, rajaus, valotus tai joku muu olennainen seikka somasti pielessä. Muut sitten kannustavat kuvaajia kommenteissa humorististen kommenttien kera. Se on kerrassaan hurmaava ryhmä. Tässä on minun paska luontokuvaani, jossa itse olin ylen innostunut, kun sain mökin pihatikan kuvaan. Kännykän zoomaus oli tapissa jne. Lopputulos oli kuitenkin säälittävä. Olkaa tyytyväisiä, jos löydätte kuvasta iloisen tikanpojan puuhissaan. Siinä teille luontokuva kaikilla mausteilla 🙂