Mökkiraksa – Sorkkarauta mestarikurssi

Nyt olen suorittanut sorkkarautatyöskentelyn mestarikurssin. Siihen on liittynyt korkeilla paikoilla keikkuminen ja tikapuilla tasapainoilua.
Mökkiraksalla on riittänyt edellisten asukkaiden erilaisten rakennelmien purkamista ja siistimistä. Koko talven pihassa lepattivat rikkinäiset pressunpalaset katoksen laudoissa. Meidän tullessa mökkiläisiksi katos oli täynnä kaikenlaista romua ja jätelautaa yms.
Päätin, että kevään ensimmäinen sorkkarautahomma on katoksen purkaminen. Nyt on laudat purettu ja pressun palaset koottu jätesäkkiin. Enää on jäljellä rakenteiden purku.
Siihen tarvitseekin sitten kerätä vähän voimia ja ehkä myös apuvoimia.
Kyllä minä niin odotan sitä päivää, kun ikkunasta ulos katsoessa ei ensimmäisenä silmiin satu vanha lautahökkyrä.

Kevätesikkoja

Viime vuonna siirsin kevätesikkoja mökin omenapuun alle. Ne ovat selvinneet siirrosta ja talvesta. Siellä täällä näkyy hennon keltaisia kukkia.
Kun krookukset ja kevätkurjenmiekat ovat kuihtuneet kevätpuutarhasta niin on mukava, kun narsissien jälkeen tulee taas uutta katsottavaa.
Ainakin nämä kukat näyttävät viihtyvän meidän mökkipuutarhassa.

Savukalaa

Viime kesänä emme ehtineet mökkiraksakiireistä johtuen kertaakaan kalaa savustamaan. Pihasta löytyi jonkinnäköinen tiilikasa, jossa aikaisemmat omistajat ovat varmaan pitäneet tulipaikkaa. Emme kuitenkaan ehtineet sitä kesäkiireiltämme tarkemmin katsastamaan.

Kevään alkaessa ja savukalan kovassa kaipuussa ryhdyin ponnella tutkimaan, mitä tuo kasa oikein piti sisällään. Pöyhimisen saldo oli viisi ehjää tiiltä, ritilä joka oli toiminut jonkinlaisena välitasona ja iso ruostunut pelti, jonka tarkoitusta en keksinyt. Ehkä se oli ollut tuulen tai sateen suojana. Loppu kasa oli pelkkää tiilisilppua ja roskaa.

Näistä aineksista rakensin väliaikaisen tulipaikan. Siistin maapohjan ja laitoin pohjalle hiekkaa. Pelti oli hyvä pohja rakennelmalle. Tiilistä ja tiilenpalasista sain nippa nappa koottua reunukset. Mutta lopputulos oli juuri riittävä. Saimme viikonloppuna savustettua kevään ensimmäiset siiat. Hyvää oli!