Kesäkohteena Vääksy

Vääksystä tulee ensimmäisenä mieleen kanava. Sellainen Vääksystä löytyykin. Tänä vuonna kanava täyttää jo 150 vuotta, ei siis mikään uusi juttu.
Kanavan rantaa on mukava kulkea puiden varjossa ja seurata tohkeissaan olevia veneiden kirppareita sululla.
Mutta tiesitkö, että aivan kanavan vieressä on Vääksyjoki, jonka rannalta löytyy mm.
vanha mylly ja
viihtyisiä kahviloita?
Joen yli pääsee pieniä siltoja myöten useammasta kohtaa.
Vääksystä kanavan viereltä löytyy myös huikea Kalmarin hiekkaranta. Ranta on loivan hiekkaisa. Eikä tila aivan heti lopu, sillä rantaa riittää ja riittää. En ollut ikinä kuullutkaan tästä hienosta rannasta.
Vääksyssä on paljon nähtävää. Vanhojen puutalojen pihoihin on hauska kurkkia.
Yksi Vääksyn suosikeistamme oli ehdottomasti Ranskalainen kyläkauppa. Vanhaan hotelliin on mahdutettu kolmeen kerrokseen niin ravintola…
…kuin myös vaate- ja sisustusmyymälä.
Suomalais-ranskalainen omistajapariskunta on tuonut Vääksyyn palan Ranskaa. Olo on kuin ulkomaanmatkalla.
Toinen suosikkimme oli Danielsson-Kalmarin huvila nimeltään Suviniemi.
Tänä kesänä siellä on 15.8.2021 saakka Nanna Suden Maalauksia. Susi on kotoisin Vääksystä. Hänen äitinsä piti aikoinaan Lauran kauppaa. Kauppa löytyy Vääksystä vieläkin, mutta vetäjä on vaihtunut. Suden näyttely on hienosti esillä vanhassa huvilassa.
Huvilasta löytyy viihtyisä kahvila herkkuineen sekä…
…kaunis puutarha.
Kahviloita, taidegallerioita, ulkoilualueita ja putiikkeja Vääksyssä riittää. Päivä kuluu leppoisasti ja tekemistä riittää. Suosittelen ehdottomasti vierailemaan kesäisessä Vääksyssä.

Kesäretki vatsa edellä

Kesäretkiä voi tehdä erilaisilla näkökulmilla. Me teimme kesäisen rengasmatkan vatsa edellä. Kohteina olivat Kuhmoinen, Vääksy ja Lahti.
Ensimmäinen ruokakohteemme oli Kuhmoinen. Aamupalaksi löytyi kahvila Tassista niin suolaisia kuin makeita herkkuja.
Omenapuiden varjossa oli mukava istua ja kuunnella lintujen lirkutusta.
Sisällä oli lisää istumapaikkoja ja silmän iloja. Näistä postaan myöhemmin.
Seuraavaksi vatsamme johdatteli meidät Vääksyyn Ranskalaiseen kyläkauppaan. Tämä oli kerrassaan hurmaava retkikohde. Herkulliset omeletit ja tapaslautaset kävivät meille kuuman päivän lounaaksi.
Vanha hotelli on valjastettu herkkujen, muodin ja sisutuksen asialle. Tavaraa löytyi kolmessa kerroksessa.
Suomalais-ranskalainen omistajapariskunta on tuonut pienen palan Ranskaa kanavan rannalle. Ihan kuin olisimme olleet ulkomaanmatkalla.
Vääksystä löytyi myös joen reunalla sijaitseva Wine&Cafe Jokiranta. Viihtyisämpää miljöötä ei varmaan hevin löydä.
Poikain Parhaat Jäätee virkisti retkeilijöitä.
Myös Danielsson Kalmarin huvilalla kannattaa piipahtaa iltapäiväkahville.
Leipomukset ovat itse tehtyjä.
Inkiväärijuoma oli hyvää, samoin taatelikakku. Niitä popsiessamme saimme samalla kuulla paikan historiasta ja muutakin mielenkiintoista.
Ulkona oli kaunis puutarha.
Varjopaikkojakin löytyi.
Vääksy oli ehdottomasti vierailun arvoinen paikka, vaikka ei kulkisi muuta kuin vatsa edellä. Muusta näkemästämme postaan myöhemmin.
Vääksystä ajelimme illaksi Lahteen. Illallispaikaksi valikoitui satamassa sijaitseva Bistro Kokka. Ravintola on todella viihtyisä ja osoittautui todelliseksi kulinaristin toiviomatkan huippukohteeksi.
Valitsimme kolmen hengen seurueellemme alkupalaksi kalalautasen jaettavaksi. Lautasesta riitti hyvin kaikille herkkuja. Kylmä valkoviini sopi hyvin seuraksi.
Pääruokana oli lihalautanen, joka toimi mainiosti samalla periaatteella eli yhteiseltä lautaselta kukin napsi mitä halusi. Jokainen löysi oman suosikkilihansa. Ihan huippuhyvää!
Vaikka vatsat olivat jo pullollaan, niin silti oli pakko tilata vielä jälkiruokakombo teemamme mukaisesti yhdessä jaettavaksi.
Jälkiruokavatsaan saimme vielä nippa nappa mahtimaan näitäkin herkkuja. Bistro Kokan antimet kelpaavat vaativammallekin herkuttelijalle. Palvelu oli ystävällistä ja tehokasta. Suosittelen lämpimästi Kokkaa.
Ilta-aurinkoa ihailimme Lahdessa.
Paluumatkan poimintana kehaisen vielä Viipurilaisen kotileipomon antimia. Leipomo löytyy Lahden ja Vääksyn välimailta. Siellä voi syödä runsaan aamiaisen kaikilla lisäherkuilla. Me ostimme kotiin tuomisina ihania sämpylöitä ja pullia. Kotiin palasimme tyytyväisinä ja mahat herkkuja pullollaan. Muutakin toki retkellä puuhasimme ja niistä postailen myöhemmin.

Mustikkametsässä

Mustikkametsässä vierailun tärkein syy on päästä maistelemaan tuoretta lähiruokaa. Katu-uskottavuuden säilyttämiseksi sormet on syytä saada mustikkaisen mustaksi, jotta voi kehuskella käyneensä mustikoita poimimassa.
Pienemmänkin mustikkasaaliin metsästäjälle poimuri on näppärä apuväline. Huonoselkäiselle se on miltei ehdoton.
Minä tavoittelin mustien sormien ja maistiaisten lisäksi sitä, että saan pikkuisen ämpärin pohjan peittoon mustikoilla ettei tarvitse ihan tyhjin käsin kotiin palata.
Kun tavoite oli saavutettu saattoikin istua mättäälle ihailemaan kesäpäivää.
Tuulta oli sopivasti, lämpöä ei liikaa ja hyttysiäkin varsin vähän.
Kyllä ovat metsät kauniita katsella!
Pilvilampaiden kulkua oli mukava seurata mustikoita mutustellen.
Puhdistetuista mustikoista tuli neljä rasiallista pakasteeseen talviherkuiksi. Yksi rasiallinen pääsi heti käyttöön. Miten hyviä ovat mustikat jäätelön kanssa! Ehkä käyn mustaamassa sormeni toisenkin kerran mustikoiden kanssa.