Matkustimme Turkuun nauttimaan mm. Kuninkaan kesteistä ja muusta hauskasta. Varasimme hotellin yhdeksi yöksi. Hämmästelimme turistien määrää kaupungilla ja kiertelimme heidän kanssaan kiinnostavia kohteita.Turun kuuluisa Funikulaari oli tällä kertaa kunnossa ja sillä kiipesimme Kakolan mäelle. Kakolan mäelle vanhalle vankila-alueelle on rakennettu iso asuma-alue.Turistikaupasta voi ostaa vanhasta vanginpukukankaasta tehtyjä essuja tai uunikintaita.Lossilla sujuttelimme toist puolt jokke. Siellä minä bongasin museon, josta postasin aiemmin. Oluen ystäville löytyi sopivia piipahduspaikkoja. Ravintolalaivalta saatiin kalasopat, joilla selvittiin iltaan saakka.Illaksi seurueellemme oli varattu pitkä pöytä ja Kuninkaan kestit ravintola Haraldista. Ovella sain minäkin ensimmäistä kertaa lunastaa sisäänpääsyn koronatodistuksella. Olipa se kerrassaan eksoottista.Alkupaloiksi saimme niin lihaa, kalaa kuin myös kasviksia yhteisiltä valtavilta vadeilta. Ja olipa kyllä hyvää! Pääruuaksi tarjottiin kolmea erilaista lihaa, kahta sorttia perunoita, kasviksia ja näiden päälle erilaisia kastikkeita.Vähän piti jo himmailla, että tilaa jäi jälkiruuillekin. Lämpimät lätyt, kakut, suklaat, sorbetit, jäätelöt jne. täyttivät viimeisetkin pienet koloset vatsan perukoilla. Useampi tunti kului herkkujen äärellä syöden, juoden ja rennosti rupatellen. Illalla innokkaimmat kiertelivät illallisen jälkeen vielä kaupungin klubeilla, toreilla ja turuilla. Olimme aivan varmoja, että vähään aikaan ei ruokaa tarvita. Mutta niinpä vain hotellin aamupalapöydässä oli seuraavana aamuna monta nälkäistä turistia. Osa suuntasi puuropöydästä kotia kohti. Me lähdimme sukulaisvierailulle ja sen jälkeen nautittiin vielä Turun antimista joen rannalla suosikkiravintolassani Tintåssa.Ikkunasta katseltiin ruokaa odotellessa joen rannan kulkijoita.Peurapaisti risottoineen oli suussa sulava. Kyllä meillä oli Turussa mahtavat kestit! Kotimatkalla piipahdimme Lohjalla ja sitten kotiin saunan lauteille.Mies juhli kouluaikaisten ystävien ja seuralaisten kanssa pitkää ja vaiherikasta toveruuden polkua. Tämä oli minun mielestäni ihan hyvä syy lähteä niinkin kauas kuin Turkuun.
Pieni tunnelmallinen kahvila Metsäpaahtimo ja sen merenrantaterassi Lapinlahden vanhan sairaalan alueella tarjoavat mukavan levähdyspaikan syksyisessä Helsingissä.Café Metsäpaahtimo paahtaa Intiasta pientiloilta tuodut pavut Luumäellä. Metsäpaahtimon kahvilasta löytyy myös teetä ja muita alkoholittomia juomia. Vegaanisia kakkuja ja leipiä saa tiskiltä.Kahvilassa soi mukava musiikki. Viihtyä voi sekä sisällä että ulkona. Pieni lenkki Lapinlahden upealla alueella ja lämmintä teetä Metsäpaahtimosta. Hyvä syy lähteä ulkoilemaan hyvässä seurassa. Toimii!
Rapujuhlaperinne sai jatkoa tänäkin vuonna. Pääsimme kuuden hengen voimin nauttimaan ravuista ja hyvästä seurasta ystävien mökille. Starttasimme aamupäivällä matkaan yhteiskuljetuksella.Perillä meitä odotti upea lounaspöytä herkkuineen. Alkupalaksi saimme katkarapuja höysteineen.Muurikkapannulla paistetut karitsafileet olivat marinoituneet yön yli. Kokki onnistui täydellisesti paistoksissaan. Kasvikset täydensivät herkkupöytää.Jälkiruokatuliaisiksi toimme Xocolabin ihania käsintehtyjä suklaita ja tutun tuottajan samppanjaa.Suklaat tarjosivat myös värikästä silmänruokaa.Illan hämärtyessä savusauna valmistui parahiksi. En voinut uskoa todeksi sitä onnea, että vielä pääsin tänä syksynä savusaunan lauteille.Kyllä oli rentouttavaa saunoa ja rupatella kaikessa rauhassa. Peilityynessä järvessä oli virkistävä pulahtaa kahdeksan asteisessa vedessä.Saunan jälkeen aloitimme aherruksen rapujen parissa. Rapulaulujen ja snapsien ryydittämänä askartelimme isäntäväen saalistamia täplärapuja leivän päälle. Komeata herkkua!Perinteistä on pidetty kiinni tänäkin vuonna onnistuneesti.Herkullinen puolukkajälkiruoka kruunasi yhteiset pidot.Kiitos ystävät, elämä on välillä yhtä juhlaa!
Blyygi Blumsteri 