Kotikirppis Mäntymäen Mökillä

Monta kertaa olen pohtinut Mäntymäen mökin kohdalla, että mitähän siellä mahtaa olla sisällä. Mökki nököttää kotoisasti Stadikan kyljessä tervehtien ohikulkijoita. Nyt siellä on Timo Santalan järjestämä Kotikirppis 29.11.2020 saakka.
Timo on kuljettanut paikalle omia tavaroitaan myyntiin.
Minut houkutteli paikalle ihanat retrokankaat, joita suunnittelin mökkisisustukseen ikkunaverhoiksi.
Hyllyistä löytyi luettavaa.
Taidetta olisi saanut seinille.
Puuttuuko joltain ruokalautasia…
…tai veikeitä venäläisiä pikku kippoja?
Minä löysin kauniin simpukan muotoisen teesihdin.
Ehdottomasti mukavinta oli juttutuokio Timon kanssa ja tarinat portviinipullon avaajasta sekä muistot Rion karnevaaleista.
Mäntymäen Mökille tulee koko ajan lisää tavaraa. Ehkä minäkin poikkean siellä uudelleen, sillä muutama tavara jäi mieltä mukavasti kutkuttamaan. Mäntymäen Mökillä muuten työskentelee arkisin läppärityöläisiä. Tiedänpä nyt senkin, kun seuraavan kerran kuljen ohi. Kotikirppiksen sivut ovat osoitteessa https://fb.me/e/3fizS35pq jos haluat poiketa aartenetsintämatkalla.

Mökkiläisen haarukat

Pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri askel mökkiläiselle on se, kun remontin jälkeen ensimmäistä kertaa saadaan haarukat riviin. Vaikka keittiön teko on vielä vaiheessa, niin ruokakalustoa on tarvittu jo monta kertaa. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin huushollissa seikkailevat haarukat ja hukassa olevat lusikat.
Pääsin vielä kehumaan kierrätykseen innostunutta miestäni, joka dyykkasi keittiöön lisäosia muovinkierrätysroskiksesta. Ihan oli tämäkin kuin uusi. Lisäksi saatiin vielä roska-astia kierrätysmuoville. Tiskikonepesun jälkeen ei tee yhtään tiukkaa ottaa nämä käyttöön.
Kun miehellä vähän silmä vältti, niin kiikutin kunniapaikalle vanhan leipäveitseni, joka on seurannut minua opiskelijaboksista läpi elämän tuulten ja tuiskujen. Se on varsinainen monitoimiveitsi, leikkaa leipää, lihaa ja vaikka pahvilaatikoiden kylkiä. En tulisi toimeen ilman sitä.