Jasminin 20 kysymystä kesästä

Jasmin lähetti hauskassa kesähaasteessaan vastattavaksi 20 kesäkysymystä. Tässä kysymykset ja minun vastaukseni niihin.

Lippis vai lierihattu?

Lierihattu ilman muuta. Päivän hattuvalintaa voi tehdä mökillä aamuistunnolla ulkohuussissa. Tänä kesänä valikoimiin on jo tullut kaksi uutta lierihattua.

Mekko vai housupuku? Shortsit vai hame?

Näihin kahteen kysymykseen vastauksena on kangaspala, joka voi olla yhtä hyvin mekko tai hame. Kangas kietaistaan ympärille sille korkeudelle kuin hyväksi näkee. Tarvittaessa se muuttuu pyyhkeeksi tai retkilakanaksi. Mitä kuumempi kesällä on, sitä varmemmin valinta on tämä kangasvaate, mekko tai hame.

Pehmis vai jäätelöpallo? Jäätelöpalloja saa aina, mutta pehmis on valinta, jos sitä on tarjolla.

Herneet vai mansikat? Mansikat ilman muuta, jäätelöllä tai ilman.

Palju vai poreallas vai järvivesi? Poreallas ei kesällä ainakaan, paljukin on parempi talvikelillä…siis valinta on järvivesi, josta ollaan päästy nauttimaan uudella mökillä.

Grilliherkut vai kesäkeitto? Ei ainakaan kesäkeitto!

Mökki vai teltta? Voisikohan valita teltan mökillä…

Varjo vai auringonpaiste? Varjoa ei ole ilman auringonpaistetta. Valitsen paikan mieluummin varjosta.

Kesäsade vai kesätuuli? Kesäsade, niin ei tarvitse kastella kukkaistutuksia.

Lavatanssit vai festarit? Kerran kesässä toivottavasti lavatanssit. Siinä on tunnelmaa.

Roadtrip vai riippumatto? Tänä kesänä riippumatto.

Myöhään nukkuminen vai aikaiset aamut? Aikaiset aamut ovat maagisia.

Ravintola vai picnic? Kesällä picnic.

Päivä rannalla vai huvipuistossa? Ehdottomasti rannalla, sillä huvipuistot on nähty ja käyty.


Matkailu kotimaassa vai ulkomailla? Tänä kesänä kotimaassa, kuten muutenkin usein kesällä.

Trampoliini vai löhötuoli? Löhötuoli kiitos!

Sandaalit vai tennarit? Sandaaleissa voi tuuletella varpaitaan ja esitellä hienon värisiä kynsilakkoja.

Kukkien istuttaminen vai kasvimaan lannoitus? Kukkien istuttaminen on valinta, sillä lannoittamisesta en ymmärrä vielä mitään.

Hehkuva kesämeikki vai ilman meikkiä? Ilman.

Kiitos Jasmin hauskasta kesähaasteesta! Jasukuvaa.blogspot.com

Ylioppilasjuhlintaa kaksi viikkoa

Ylioppilaamme aloitti juhliinsa valmistautumisen hyvissä ajoin. Mekko löytyi pienen etsinnän jälkeen.
Hauska sitruunamekko antoi teeman koko kaksiviikkoiselle ylioppilaan juhlinnalle.
Olimme päättäneet viettää juhlia tavalla tai toisella. Penkkarit ja muut huvitukset jäivät abiturienteilta väliin. Siksi päätimme, että ylppärit ainakin juhlitaan.
Varsinaisena ylioppilasjuhlapäivänä meillä oli vieraita aamusta iltaan. Ensimmäisten vieraiden kanssa seurasimme striimattua juhlaa ja ylioppilaamme puhetta koululta. Parin tunnin välein vierailijat kotonamme vaihtuivat. Pienten ryhmien kanssa oli leppoisaa seurustella. Kaikkien kanssa ehti rupattelemaan.
Ravintola Saurahuoneen herkulliset suolaiset sapakset muikku- ja vegaanitäytteillä sekä teeman mukaiset kakut pitivät vieraat tyytyväisinä. Jääkaapista löytyi riittävästi täydennettävää iltaan asti. Ylioppilas lähti jo omille jatkoilleen kavereidensa kanssa, kun me vielä jatkoimme kotisohvalla viimeisten vieraiden kanssa.
Onnittelijoita kävi päivän mittaan melkein neljäkymmentä henkeä… koronarajoitukset huomioiden.
Viikon päästä nostettiin lippu salkoon mökillä ja jatkettiin juhlintaa Maivian pitojen hirvikeiton äärellä. Lisää mummuja ja serkkuja perheineen saapui paikalle.
Teeman mukaisesti jatkettiin keltaisella edelleen. Valkosuklaa-raparperikakun seurana maistelimme suosittua alkoholitonta raparperikuohua. Sitä piti etsiä Helsingistä saakka, että saatiin maistille.
Onnea ihanalle ylioppilaalle! Kuvan ylioppilaasta otti Roope Nikkinen.

Ylioppilaan puhe 2021

Ylioppilaamme sai kunnian pitää puheen koulussaan. Tässä hänen ajatuksiaan.

Arvoisa juhlayleisö: rehtori, koulun henkilökunta, kotiväki, kaikki siellä etäyhteyksillä ja ennen kaikkea me ylioppilaat. 

Vuosien ajan olemme opiskelleet ja tehneet töitä saavuttaaksemme tämän pisteen. Vuosista viimeisimmät olemme viettäneet yhdessä. Tietoja on kartutettu opettajilta ja oppikirjoista, jotta voisimme näyttää osaamisemme sitten ylioppilaskokeissa. Nyt niistäkin on onneksi selvitty. 

Elämäntaitoja puolestaan olemme oppineet toisiltamme, opettajilta ja meitä ympäröivästä maailmasta. Tämän kaiken avulla olisi nyt tarkoitus jatkaa uusille teille.

Muistellaanpa hetki näitä yhteisiä vuosia.

Kun saavuimme lukioomme, pääsimme jo ensimmäisellä viikolla tutustumaan toisiimme ryhmäyttämispäivänä. Silloin kilpailimme luokat vastakkain muun muassa köydenvedossa ja soudussa. Ryhmähenki on kasvanut myös välillä juhlimalla yhdessä. Keräsimme niitä niin sanottuja lukiomuistoja. 

Toisena vuonna saimme nauttia vanhojen päivästä, kun talon vanhimpien titteli ja vastuu jäivät harteillemme. Päivää oli valmisteltu pitkään opettelemalla tansseja ja koristelemalla liikuntasalia. Kuitenkin melko pian vanhojen jälkeen saimme ilmoituksen ”kahden viikon lomasta”. 

Opiskelu siirtyi etäopetukseen ja moni ajatteli ottavansa nämä pari viikkoa rennosti. Tämä ”loma” kuitenkin venähti hieman. Aamutunnit omasta sängystä tulivat kaikille enemmän kuin tutuiksi. Välillä opiskelu sujui jopa paremmin kuin koulussa. Pitkät koulumatkat jäivät ainakin pois ja kotona sai opiskella rauhassa. Kuitenkin joskus tunneilla oltiin vain nimenhuudon ajan hereillä ja välillä herätyskello soi vasta aamutuntien jälkeen. 

Abivuoden koulupäivät koulutalossa jäivät melko vähiin ja samoin myös monet perinteet. Onneksi saimme kuitenkin viettää useita teemapäiviä yhdessä koulussa ja saamme olla täällä taas tänään. 

Koko koulu-uramme, siis yli kymmenen vuoden aikana, olemme kasvaneet valtavasti, tietysti fyysisesti mutta erityisesti henkisesti. Muutaman viime vuoden aikana jokainen meistä on myös muuttunut jollain tavalla.

Tavoitteet ja unelmat ovat ehkä vaihtuneet uusiin. Suunnitelmat ovat selkeytyneet tai sitten ne ovat muuttuneet epäselvemmiksi. Mikä ikinä tilanne onkaan, se on hyvä ja riittävä.   

Esimerkiksi Yle on kuluvana keväänä uutisoinut siitä, kuinka vaikeaa on hyväksyä oma keskinkertaisuus. On kuitenkin paljon tavallisempaa olla keskinkertainen, kuin aivan huippu ja keskiverto on tarpeeksi. Kaikki eivät voi olla parhaita kaikessa ja se, että selviytyy, on jo hyvä. 

Tänään on täysin samantekevää, millainen kirjainrivi päättötodistuksessa on piilossa. Kellään ei ole oikeutta vähätellä tai arvostella suorituksiamme näin jälkikäteen. Jokainen lakki on yhtä ansaittu ja jokaisen tulee olla yhtä ylpeä omasta saavutuksestaan.

Toisinaan asiat sujuvat helposti, mutta välillä suoriutuminen vaatii paljon työtä. Muista olla olettamatta, että kaikki näkevät ja kokevat maailmaa samalla tavalla kuin sinä, sillä se ei pidä paikkaansa. Erilaisuus on rikkaus ja jokaisen matka on yksilöllinen.

Jokainen meistä on ainutlaatuinen ja hyvä sellaisena kuin on. Juuri sinä olet maailman paras olemaan sinä. Aina voi pyrkiä parempaan ja eteenpäin elämässä, mutta emme koskaan ole valmiita. Ikinä ei myöskään tarvitse olla kukaan muu kuin oma itsensä.

Tänään juhlitaan yhtä elämän mittaisen matkan saavutusta. Tämä on jokaisen uuden ylioppilaan päivä ja meidän tulee olla erityisen ylpeitä siitä, mitä olemme nyt saavuttaneet. Olosuhteet eivät ole olleet kovin suotuisat, mutta kaikesta huolimatta olemme selvinneet. 

Poikkeuksellinen on jäänyt kuvaamaan kulunutta vuotta ja meitä ikäluokkana. Kannetaan tätä sanaa ylpeänä, sillä juuri me olemme nyt tässä valkolakit päässä. Yksi etappi on takanapäin ja haluan kiittää jokaista teistä kaikesta ja toivottaa onnea matkallenne kohti uutta. Haluan myös kiittää kaikkien ylioppilaiden puolesta opettajia, taustajoukkoja kotona ja jokaista, joka on auttanut meitä tuoreita ylioppilaita pääsemään tähän pisteeseen elämässä. Tästä on hyvä jatkaa.