Velaattajärven laavu ja Terälahden jäitä

Uutena vuotena tasan viisikymmentä vuotta sitten Teisko liitettiin Tampereeseen. En tiedä kuinka tamperelaisiksi teiskolaiset itsensä nykyisin tuntevat. Hiehoja maisemia löytyy Teiskosta. Ennen tuumattiin, että kun mennään Teiskoon niin mennään ulkomaille. Ehkä tuo kuvasi sitä, että upea paikka on kyseessä.
Perustimme systerin kanssa juhlan kunniaksi urheilutoimituksen liikkuvan ulko-osaston ja lähdimme Teiskon takamaille hifistelemään.
Tavoitteena oli käydä kurkkaamassa Velaattajärven uutta laavua. Parkkeerasimme auton Velaatan maitolaiturimuseolle ja marssimme lyhyen matkan tien viertä uimarannalle. Uimarannallakin oli parkkis, mutta auraamatta. Sieltä suuntasimme järven poikki hiihtäen ja tähystimme järven koillisreunaa laavun kuva silmissä.
Laavua ei näkynyt järvelle, mutta melojien merkki paljasti sijainnin.
Laavu sijaitsee Kiimajoen melontareitillä.
Upouusi laavu ja tulipaikka löytyivät puiden takaa rinteestä.
Puita oli jätetty retkeläisille, kuten myös saha ja kirves. Kartan mukaan laavulla pitäisi olla myös huussi, mutta se taitaa olla vielä työn alla. Sellaista ei ainakaan ihan nurkalta löytynyt.
Laavulta on varmasti kesällä hienot ja suojaisat näkymät järvelle.
Laavun ympäröi upea havupuumetsä.
Eihän retki ole mitään ilman eväitä. Pienetkin eväät juhlistavat matkantekoa.
Niinpä sitten rapisteltiin toiveikkaina eväspusseja ennen paluuta.
Hieno laavu kerta kaikkiaan. Ja olipa ihan arkkitehdin suunnittelema, nimi kyllä unohtui. Voisi vaikka kesällä käydä uudelleen ihmettelemässä. Mutta hyvin tuntui istuvan teiskolaiseen järvimaisemaan.
Paluumatka sujui joutuisasti vanhoja latuja pitkin.
Koska olimme pakanneet autoon myös retkiluisteluvälineet, niin poikkesimme Terälahdella kiertämässä muutaman kerran ympäri kyläläisten auraaman luisteluradan.
Jäälle oli tehty hauskasti useita eripituisia lenkkejä. Pisin lenkki oli vajaan pari kilometriä.
Terälahti kuuluu tuohon samaiseen Kiimajoen melontareittiin kuin Velaattajärvi.
Terälahdesta on aikoinaan kuljetettu tukkeja Näsijärveä pitkin Tampereelle ja siitä eteenpäin Poriin ja Reposaaresta kohti Keski-Eurooppaa.
Meille riitti maailmanvalloitus Teiskon Terälahden perspektiivistä.
Näihin tunnelmiin päättyi urheiluvuosi 2021. Hyvää Uutta Vuotta 2022!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s