Paskat luontokuvat

Luontokuvien ottaminen ei ole helppoa oli sitten kysymyksessä liikkuva tai paikallaan oleva kohde. Juuri kun luulit saavasi hienon kuvan, niin lopputulos onkin pyrstö tai pyllistys. Vähintään tarkennus on jossain ihan muualla kuin pitäisi.

Olen nauranut aivan kippurassa Facebook ryhmässä Paskat luontokuvat. Siellä näkee näitä rakeisia kuvia, kun tarkennusta on yritetty liian kaukaa. Joskus hieno poseeraus on vain pieni kärpäsenkakka kuvassa. Kuvia katsoessa voi samaistua kuvaajien fiiliksiin varsin helposti. Kannustavaa kommentointia on kerta kaikkiaan hupaisa seurata. Joskus on aivan pakko itsekin kommentoida. Muutaman kuvankin olen lähettänyt palstalle.

Tässä minun paskat luontokuvani meriharakoista Helsingin Munkkiniemessä. Ei voi kun päivitellä että voi, voi… Mutta hieno oli nähdä meriharakoita.

Valokuvat albumiin

Kehun ja kiitän itseäni, kun sain yli kahden vuoden valokuvat tilattua ja laitettua albumiin. Minähän en voi elää ilman paperikuvia, sillä ei se nyt ole aivan sama katsoa niitä kännykän ruudulta kuin siistissä järjestyksessä albumissa. Nyt ei onneksi tarvinnut metsästää uusia albumeita, kun niitä vielä löytyi. Mutta jonkinmoinen homma oli järjestää monta sataa valokuvaa aikajärjestykseen. Matkakuvilla on oma albuminsa ja muilla kuvilla toinen. Matkakuvia ei ole tullut viimeisen vuoden aikana, joten se osio oli helppo, kun oli vain edellisvuoden kuvat laitettavana. Kaikenlaisia haikeita ilmiöitä kuvista löytyi, kuten se että koti- ja latokonsertit ovat olleet tauolla. Toisaalta ihania kuvia löytyi mökkiraksan eri vaiheista. Ihana on ollut huomata, kuinka siinä ollaan menty eteenpäin.