Dalen. På Jorden.

Poikkesimme Porvoossa maistelemassa poikkitaiteellista maailmanparannusta. Klockriketeatern oli keitellyt kasaan mm. musiikkia, runoutta, laulua, teatteria, videoita ja ruokataidetta yhdistelevän vaikuttavan teoksen.
Yleisö päästettiin yksi kerrallaan saliin johtavalle käytävälle. Villiruokakokki Jyrki Tsutsunen tarjosi ensimmäiset maistiaiset illan menusta ja sen jälkeen osallistuja pääsi siirtymään hämärään saliin katettuihin pöytiin hiljaisen musiikin soidessa. Illan teema oli laulu maailman valosta ja pimeydestä. Musiikki kulki eteenpäin ja runot rytmittivät kulkua. Näyttelijä toimi oppaana tunnelmasta toiseen. Kokkien padat kiehuivat. Kuumeisesti etsittiin toivoa maailmalle.
Eikä haitannut vaikka esityskielinä oli ruotsi, espanja ja englanti. Hyvin pääsi kieltä osaamatonkin juoneen mukaan. Vaikuttava esitys on mahdollista kokea vielä 1. ja 2.11.2022.

När klockan tickar och Jordens feber stiger ser det mörkt ut. Vi söker ljuset, hopet och trösten – än finns det tid. Just nu.

Valokuvat Klockriketeater / Darina Rodionova

Marginaalifestarit

Kai tiedät instrumentin nimeltään skillo? Siinä on ripaus suksia, selloa, talla ja sauvat. Tällainen harvinen instrumentti oli esillä Marginaalifestareilla Jätkäsaaren teatteri Viiruksessa.
Skillon soittaja lienee skillisti.
Hauskan musiikillis-äänellisen esityksen takaa löytyivät sellisti-skillisti Sergio Castrillón yhdessä äänimaestro Andrew Bentleyn kanssa.
Norjalaiset Jo Einar Jansen ja Hans Hulbaekmo ilottelivat kansanmusiikin äärellä.
Bruno Zambrano ja Sofia Charifi avasivat oven tanssin maailmaan yhdessä rumpali Lari Silvan kanssa.
Esitys oli koskettava ja intiimi pienessä studiotilassa lähellä yleisöä.

Marginalen festivaali jatkuu oudon taiteen äärellä Viiruksessa perjantaina 16.9.2022. Vuorossa on mm. jatsahtavaa musiikkia ja runoutta. Jos menet oopperaan, saat oopperaa. Jos menet klassiseen konserttiin, saat klassista. Mutta jos menet Marginaalifestareille, et tiedä mitä saat ja se jos mikä on piristävää.

Kampaamo – Kansallisteatteri

Käsikirjoittaja – ohjaaja Mika Myllyaho on viisas mies. Sopivan pituinen näytelmä pitää katsojien mielenkiinnon yllä ja tarina pysyy kasassa. Vallilan Kansallisteatterissa oli Myllyahon yksinäytöksisen näytelmän Kampaamo kantaesitys 8.12.2021. Esityspaikaksi oli valittu Vallilan vanha konepaja ja se oli kyllä nappivalinta. Näytelmä asettui hyvin Vallilan rosoisiin puitteisiin. Oli helppo asettua kuuntelemaan ja maistelemaan Myllyahon luomaa duunaridialogia.

Näytelmä on muutakin kuin työläisten ja pienyrittäjien elämäntuskaa. Kampaamon naisten pohdinta porautuu pinnan alle etsimään ihmisten omaa paikkaa, asettamaan henkilökohtaisia rajoja ja taistelemaan arvokkaan elämän puolesta. Myllyahon mukaan on kysymyksessä tragikomedia henkilökohtaisten rajojen merkityksestä. Tarina ei kuitenkaan ole traaginen, sillä näyttämölle jää leijumaan vahva toivon näkökulma. Kutkuttavat kohtaukset saavat hymyn katsojan kasvoille. Huumoria on ripoteltu mukavia annoksia juonen lomaan.

Näytelmässä esiintyy loistava nelikko Maria Kuusiluoma, Sari Puumalainen, Katariina Kaitue ja Petri Liski. Kuusiluoma on huikea heittäytyjä. Mieleeni on jäänyt hänen vahva tulkintansa näytelmässä Mestari ja Margarita. Tällä kertaa esille pääsee astetta kevyempi komedienne. Sari Puumalainen juhlii näytelmän myötä 25-vuotistaiteilijajuhlaansa. Kaitue siirtyy näyttämöllä sulavasti roolista toiseen. Ilo oli nähdä myös Liski jälleen lavalla luonnikkaasti lemmenliekkejä sytyttelemässä.

Näytelmän tarjosi Bloggariklubilaisille Kansallisteatteri. Valokuvat Mitro Härkönen / Kansallisteatteri. Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho oli syksyllä Bloggariklubilla kertomassa näytelmänsä synnystä. Kiva, että koronakummajaisten ristipaineista huolimatta päästiin nauttimaan ensi-illan iloista, koronapassin voimin tietenkin.