Keväinen mökkiaamu avautui aurinkoisena. Kylpytakki päällä hiipparoimme rantaan ja suoraan sängystä avantoon. Edellisillan saunomisen ja uimisen jäljiltä avanto oli auki. Hileiden joukossa kelluskellessa mieli heräsi uuteen aamuun. Aamupala uimisen päälle nautittiin rantamaisemaa ihaillen. Lehti on odotellut pöydän reunalla sopivaa lukuhetkeä. Hyvän mielen jutut peiton alla lämpimässä sopivat leppoisaan aamuun. Aamupalan jälkeen on syytä tarkistaa kevätpuutarhan uudet tulokkaat. Lintujen aamusirkuttelua kuului joka puolelta. Tuhdimmat joutsenten töräytykset kantautuivat lahden toiselta puolelta. Kelkkakausi on ohitse.
Mökki-ikkunasta avautuu joka aamu luontokirjan uusi kevätsivu. Kaukoputkella pystyy tirkistelemään huomaamattomasti lintujen kevätpuuhia. Nyt ovat kurjet saapuneet kosiopaikoille. Elegantisti ne astelivat järven jäällä, kunnes meno villintyi vallan, kun herra Kurjelle tuli nuoruus mieleen ja päässä alkoi soida Dingon Reppuselkäinen tyttö. No, mikäs siinä tuumasi rouvakin ja niin sitä kirmattiin kuin vasikat kesälaitumilla…kurkimaisen arvokkaasti kylläkin, reppuselkää.
Aamuaurinko houkutteli minut aikaiselle hiihtolenkille. Pakkasta oli mittarissa viisi astetta. Lumi oli jään pinnalla kova. Suksia laittaessani kuulin jostain vahvaa linnunpulputusta. Kipaisin hakemaan kiikarit kaulalle. Yksinäinen teeripoika yritti kutsua morsiammia aamutreffeille. Olisi varmaan toivonut nuorempia kumppaneita, mutta minä olin ainoa aamuvirkku. Muutama päivä sitten seurailimme lintujen kosiomenoja kolmen kimpassa. Tänään oli yksi onneton huhuilemassa. Taisi jäädä kimppakivasta ulkopuolelle. Nyt kuulin yksinäisen pulputtajan äänen ja varmistuin siitä, että kysymyksessä oli teerenpelit, ei metsokukon lemmenluritus. Samalla hiihtolenkillä jäälle tuli menoani seuraamaan yksinäinen töyhtöhyyppä. Seuraa taisi sekin etsiä. Mies on putsaillut pääsiäisen aikaan pönttöjä lintupariskunnille. Tästäkin pöntöstä löytyi edellisten asukkaiden kodin rippeitä. Pesijöitä on siis todistetusti ollut.
Blyygi Blumsteri 