Kiikarointikierros lintutornilla paljasti, että ainakin kurkia on saapunut Pirkanmaan kevääseen. Pari kurkea kuopsutteli rantaheinikossa. Oriveden Valkosiipi tornilta avautui osittain jäinen järvenselkä, mutta avovettä oli tarjolla ensimmäisille uskalikoille.
Hanhet ja sorsat pitivät konserttia lokkien kanssa.
Pitkospuilla kävellessä laulu oli kuin sademetsässä. Olisinpa tuntenut nuo lintujen äänet.
Sinivuokkojakin löytyi luontoretkellä.
Suomenojan taivaan täyttää lokkien nauru. Kevätaurinko saa nekin kirkumaan riemusta. Vaikka lintutornilla on vielä hiljaista niin lokkien elämä on vilkasta. Ne päivystävät muita kevään muuttajia.
Altailla on jäätä, niin että muuttajia saadaan vielä hetki odottaa.
Joella jää on sulanut ja sinisorsat lenkkeilevät vapailla vesillä.
Telkkäpariskunta merkkailee reittejään ja yksinäinen punanokkainen liejukana etsii itselleen syötävää rantaruovikosta. Ehkä ne kohta jo saavat etelästä palaavia kavereita.
Kävin kiertämässä aurinkoisena iltapäivänä Töölönlahden ympäri ja tarkistamassa löytyykö kevään merkkejä. Kyllähän niitä löytyi. Nokikanoja, joutsenia ja telkkänaaras polskivat avovedessä lokkien, sorsien ja hanhien seurassa. Värikkäät krookukset pilkottivat lämpimän rinteen kupeessa.
