Tiina Lymin ohjaama Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja on aivan super hurmaava elokuva. Sitä katsomaan voi viedä teinin ja siellä viihtyy vaari. Meikäläisen ikäiselle se oli varsinainen nostalgiapaukku. Kun valkokankaalle ilmestyi punainen vanha Escort, niin minä olin heti myyty.

Heikki Kinnusen karisma ei petä ja kun muutkin näyttelijät tekevät nappisuorituksen, niin homma pelittää. Tarina naurattaa ja tarina itkettää. Välillä se ampuu yli ja on kuin amerikkalainen saippuaooppera. Välillä se on niin rujoa Suomi-todellisuutta ettei voi kun nauraa. Minä en yleensä elokuvissa naura, mutta nyt oli pakko!

Elokuva on sydämellinen ja hyväntahtoinen. Ei sen seurassa voi mieltänsä pahoittaa.

Lopussa oli aivan ihana laulu, mutta ainakaan tänään en löytänyt vielä mistään tietoja siitä. Elokuva saa ensi-iltansa 24.8.2018. Käykää katsomassa ja kertokaa minullekin kenen laulu oli lopputekstien aikana.

ps. Lopputekstien aikana soiva ihana biisi on Johanna Kurkelan Suojelija.

Kun maalaistyttö saapui ensimmäistä kertaa 80-luvulla suureen kaupunkiin elokuviin, niin kohteena oli nostalginen Maxim. Silloin ei ollut Tennareita tai Kinnareita, joihin nuoriso nykyisin suuntaa. Olympiateatterina vuonna 1909 aloittanut elokuvateatteri on nyt täysin uudistettu 1900-luvun art house-hengessä. Se avasi ovensa remontin jälkeen helmikuussa.

PING Helsingin Veera ja Finnkino kutsuivat kiinnostuneet tutustumaan uuteen laatuelokuvien ykköspaikkaan.

Finnkino lupaa, että elokuvateatterin valkokankaalla tullaan näkemään Golden Globe-palkittuja elokuvia ja Oscar-ehdokkaita. Ohjelmistossa nähdään eurooppalaisia laatuelokuvia jenkkituotannon rinnalla. Elokuvien lisäksi Maximissa esitetään valikoima Event Cinema- näytöksiä kuten balettia sekä teatteri- ja taide-esityksiä.

Maximin katsomoihin on vaihdettu mukavat nojatuolit. Ykkössalin punaiset ja kakkosalin vihreät tuolit ovat ihanat istua ja jalkatilaa riittää, niin että kukaan ei taatusti vahingossakaan potki edessä olevan tuolia. Tuolien välissä oleviin koukkuihin voi ripustaa takkinsa elokuvan ajaksi.

Maximissa on jokaisen tuolin vieressä pieni pöytä, johon voi aulasta ostaa juotavaa ja syötävää elokuvan oheen. Tarjolla on esim. viinejä ja tapaksia.

Maxim on liikkeellä ihanan erilaisella konseptilla kuin valtaosa muista elokuvateattereista. Houkuttava ajatus on lähteä porukalla leffaan, ostaa hyvää syötävää ja lasi kuohuvaa, joita voi nauttia samalla kun katsoo elokuvaa. Kannattaa poimia ohjelmistosta vaikka Loving Vincent ja mennä hienon taide-elämyksen äärelle. https://www.finnkino.fi/event/302390/title/loving_vincent/

Ensivierailulla uudistettuun Maximiin esitettiin Golden Globe- palkittu elokuva Lady Bird. Tarinassa seurataan nuoren koulutytön kasvutarinaa sacramentolaisesta pikkukaupungista kohti New Yorkin opiskelijaelämää. Teinin kommentti elokuvasta oli, että ei mitään sykähdyttävää tai uutta. Vaikka elokuva on palkittu, niin silti se jäi kategoriaan pientä ja sievää viihdykettä, jolla ei maailmoja valloiteta. Ehkä se oli sopiva äiti-tytär elokuva. Mutta penkit olivat pehmeät ja tarjoilu hyvää. Uudestaan Maximiin pitää ehdottomasti päästä!