Ystävät ja kylänmiehet vallan säikähtivät, kun ryhdyin sähköhommiin retroseinälamppuni kanssa. Lupasin Jormalle palauttaa diplomin ja palata kaidalle tielle. Millään en malta kuitenkaan pysyä poissa sähköhommista.Hankin jo reilu vuosi sitten itselleni hienon otsalampun yöllisiä retkiluistelukeikkoja varten. Lamppu on odotellut käyttöönottoa laatikossaan. Latasin akut ja virittelin piuhat paikoilleen. Osasin synkronoida lamppuun kaukosäätimenkin, niin että valot syttyvät ja sammuvat napin painalluksella.Nyt voin lähteä melomaan yöllä tai sumuisella kelillä, sillä tällä otsalampulla taatusti näkee ja tulee nähdyksi. Minulla on lampussa sekä pitkät että lyhyet valot. Talvella voi osallistua pimeän ajan retkiluisteluille ja näkeehän vaikka lehtiä haravoida illemmalla.Valoa yöhön!
Meidän mökin seinälle saatiin hieno kajakkitaulu. Ystäväni maalasi meille ikioman kajakkitaulun, jota voidaan katsella silloinkin, kun pakkanen jäädyttää järvet ja kajakki on siirretty talviteloille.Taulun mallina on käytetty blogissanikin esillä olleita melontakuvia. Päälle on laitettu ripaus mielikuvitusta ja lopputulos oli näin hieno.Viimeksi melontareissulla oli melkoisen sumuista. Piti kierrellä rantoja pitkin ettei ihan joutunut eksyksiin. Sumu leijaili järven päälle pitkälle iltapäivään.
Ryhdyin tekemään sähköhommia, jotta sain vanhan retrolampun käyttöön. Töpseli ei käynyt moderniin pistorasiaan. Aukaisin vanhan töpselin ja kun tuo ei näyttänyt kovin monimutkaiselta, niin virittelin asennuskaavion mukaisesti uuden sähköliikkeestä hankitun töpselin vanhan tilalle.On se kummallista kun näinkin simppelissä hommassa tarvitaan kahdenlaista ruuvimeisseliä. Olin ihan tohkeissani, kun sain homman tehtyä ja hinta oli vain tuon varaosan hinta 2,20€. Annoin itselleni sähköhenkilön diplomin tästä opinnäytetyöstä. Tällä diplomilla ei harmi kyllä voi tehdä muuta kuin näitä töpseliasennuksia. Illalla piti laittaa viesti oikealle sähkömiehelle, kun vesipumppujen rupesi kiukuttelemaan.Minä tyydyn nyt vain ihailemaan retrolamppuani.
