Pakkasöitä

Pakkasöiden jälkeen on sellainen olo, että vähintään toinen jalka on jo siirtymässä talven puolelle. Miinus neljä astetta mittarissa saa vilukissan hytisemään.
Kajakin nokkakin on jo kohmeessa. Toppahousut jalassa ja peitto lämmikkeenä tarkenee kuitenkin meloa.
Mökkimaisemasta syksyn lämpimät värit ovat kadonneet ja tilalla on aavistus kylmää kautta.
Maisema on kyllä näinkin kaunis.

Syyssukat

Aamu-uinnin jälkeen on kiire kipittää kylmistä vesistä elävän tulen ääreen lämpiämään. Villasukat jalassa ja pipo päässä ei vilu yllätä.
Miten hienot uudet syyssukat sainkaan tuliaisina. Kantapääkin on niin taidokkaasti kudottu. Pitkiin sukanvarsiin on sommiteltu kauniit palmikot
Ystävät tietävät, että olisin varsin sukaton ja viluvarpainen ilman heidän taitojaan. Kiitos hienoista uusista syyssukista!

Ruskamelontaa

Viikonloppuna oli sopiva keli poiketa ruskamelonnalla.
Villasukat jalassa varpaat pysyivät lämpimänä. Viltti pepun alla penkilllä lisäsi melontamukavuutta.
Tyynestä järven pinnasta heijastuivat syksyiset värit.
Kaislikko oli jo ruskehtavan sävyinen.
Puissa vielä riitti värejä.
Veden pinta oli todella alhaalla. Mökkirannassakin rantaviiva oli karannut ulapalle päin viisi metriä kesän huippulukemista.
Kallion kylki loisti monissa eri sävyissä.
Joutsenperhe piti palaveria.
Syksy tulee, tuumasivat.