Saimme yövieraita Ukrainasta. Suomeen virtaa edelleen ihmisiä pakoon sotaa, kylmyyttä ja epävarmuutta. Yksityiset ihmiset ja järjestöt tuovat meille turvaan perheitä, lapsia, nuoria ja vanhuksia. Kaikkia sota koskettaa enemmän ja vähemmän. Evakkoisän lapsena en voi istua peukaloitani pyörittelemässä. Operaatio Timon mukana tuli Helsinkiin jo 25. bussilastillinen ihmisiä ja jokunen lemmikkikin. Tallinnan laivalta saimme kotiimme neljä viehättävää vierasta. Iltapala maittoi ja suihkussa pääsi puhdistamaan matkapölyt pinnasta. Joku tuli Harkovasta, kuka Lvivistä jne. Kaikilla matka oli pitkä. Englannin, translaattorin ja siskotulkkauksen avulla selvitimme seuraavan aamun matkasuunnitelmat. Serkukset suuntasivat Savoon sukulaisten luo, yksi matkalainen länsirannikolle veljelle ja viimeinenkin itään päin lasten perheiden pariin. Onneksi heillä oli jo läheisiä odottamassa jälleennäkemistä.Kaikki olivat suloisia, ystävällisiä ja kiitollisia vieraanvaraisuudesta. Illalla katselimme yhdessä hiljaisina, syvien huokausten saattelemana kuvia kännykältä: mies sotilaspuvussa, ase olkapäällä, tuhoutuneita taloja taustalla. Kunpa hänkin selviäisi ja sota loppuisi pian.
Blyygi Blumsteri 