
Ferranten teksti on tiivistettyä ja kiinteän analyyttistä. Juoni etenee, eikä paikalleen jäädä junnaamaan. Tämä ei ole jaakailijoiden kirja. Selvät sävelet, joita on helppo seurata, johdattelevat lukijan alusta loppuun.
Hylkäämisen päivät niminen varhainen romaani kertoo naisesta, joka jätetään. Tunteiden mylläkässä mieli ei meinaa pysyä kasassa. Lopputulemana kertoja löytää uuden version itsestään, näkee menneen uusin silmin ja ponnistautuu kohti pilkottavaa valoa. Perustarina ja jämpti sellainen. Kirja herätti mielenkiinnon Ferranten myöhäisempään tuotantoon ja suosittuun Napoli – sarjaan.


Jospa se onkin suomalainen Anita Raja😁
TykkääTykkää
Rohkenen epäillä. Olisiko muita ehdotuksia?
TykkääTykkää