Olen käynyt kolme vuotta mökkipuutarhassa valloituskamppailua rikkaruohoja vastaan. Vuosi vuodelta valloittamani alue laajenee. Ensimmäisenä vuonna valoin laattoja ja rakensin pienen oleskelukeitaan omenapuun alle. Kukkasipulit omenapuun alla puskevat keväällä puutarhan ensimmäiset kukat mökkiläisten iloksi. Seuraavana vuonna siirtelin perennoja rikkaruohojen tilalle ja rakensin humalakaaren. Nyt kolmantena kesänä olen yrittänyt raivata tilaa ruusupensaille. Kiviliikkeen pihasta ostin parillakympillä kasan tiiliä, joita halusin hyödyntää puuhissani. Mökkipuutarha on rinteisellä tontilla. Niinpä lähdin heiluttelemaan lapiota ja kokeilemaan onnistuisiko pengerrys rappuset tekemällä. Minun puutarhan rakentamisessani ei vatupassia ja mittanauhaa käytetä. Jonkinlaista vaateria kuitenkin mittailin silmämääräisesti. Tukipuut mies sahasi vanhasta kyllästetystä puusta. Betoniraudoista katkaistiin pätkät, joilla saatiin tukipuut tuettua paikoilleen. Maan tasoituksen jälkeen laitoin suojakankaat ja ladoin tiilet rappusiksi. On tämä nyt mukavamman näköinen kuin rikkaruohoryteikkö. Olen tyytyväinen pengerrykseeni. Pari jaloangervoa laitoin kokeeksi kasvamaan. Kovin montaa ruusua ei ole enää kukassa. Mutta ensi keväänä ruusupensaat löytää taatusti helpommin kuin tänä vuonna. Ehkä ennen syksyä saan vielä hieman lisää maata siistittyä kankaalla ja kuorikatteella.
Blyygi Blumsteri 