Siirtelyhinku tulee minulle vahvasti veren perintönä. Edesmennyt isäni siirteli piharakennuksia ja latoja paikasta toiseen. Äitini on armoitettu perennojen siirtelijä. Tällaisella perimällä minusta on tullut mökillä kivien, ruusujen, villiviinien ja perennojen siirtelijä. Ensimmäisenä mökkikesänä 2020 aloitin siirtelyt vaihtamalla pihan keskellä olevan kukka-altaan asukit muualle. Altaan täytin pihasta löytyneillä kivillä ja rakensin pajulinnulle kodin. Täydennysistutus odottaa vielä viimeistä silausta. Yhden ison neilikkaruusun jaoin kahteen osaan ja siirsin kukka-altaasta toiselle puolelle pihaa juhannusruusujen seuraan. Ensimmäisen kesän ne vähän nikottelivat ja leikkasin pensaat alas. Nyt kukat ilahduttavat ruusutarhan molemmissa neilikkaruusupensaissa. Perennoita olen siirtänyt eri puolilta eteläistä Suomea hyvällä menestyksellä. Siinä ne nyt kisaavat rikkaruohojen kanssa pihan herruudesta. Joka kesä yritän vallata vähän isomman palan kukkasille. Lapsuuden kodistani toin humalan istukkaat, jotka kiertävät pitkin pihalle betoniraudoista väännettyä humalasalkoa. Vanhan mökin pihassa kasvoi villiviinejä, joilla oli minulle tunnearvoa. Sain ne kauan sitten työtovereilta, kun vaihdoin toiselle työnantajalle. Villiviinitkin ovat jo kotiutuneet uuteen paikkaan. Mies on erikoistunut vesipuutarhan kukkien siirtelyyn.Hankalassa paikassa kasvanut keltakurjenmiekka sai turvallisemman kasvupaikan. Kuumilla helteillä ei ole paljon jaksanut puutarhassa puuhailla. Ehkä nyt ilman viiletessä pääsee taas siirtelyvietti valloilleen. Ainahan sitä on jotain siirreltävää.
Blyygi Blumsteri 