Veteen syntyneet

Akseli Mäkelä kuljettaa esikoisromaaninsa tarinaa syvissä vesissä. Veteen syntyneet kertoo Eevasta, joka palaa kotikyläänsä neljän vuoden tauon jälkeen. Kylä tekee kuolemaa, sillä joki on tyhjä kaloista. Rukoukset eivätkä manaukset tepsi siihen. Eeva palaa pohjoiseen kylään kohdatakseen kaikki, jotka ovat häntä väärin kohdelleet. Kun kylä alkaa valmistautua kesän päättäviin veneenpolttomenoihin, koittaa tilinteon aika.

Akseli Heikkilä on kotoisin Tornionjokilaaksosta ja tuntee pohjoisen maisemat. Kukkolan kalastyskylässä myös kalastajan arki tuli hänelle tutuksi. Kirjan päähenkilöt puhuvat tornionjokilaakson kieltä luonnikkaasti. Onhan se Heikkilänkin lapsuuden kieli.

Heikkilän oma äiti kuoli Heikkilän ollessa varhaisessa teini-iässä. Näitä kokemuksiaan, surua ja vihaa hän myös purkaa kirjassaan. Tarina on varsin rujo ja synkkäkin kostotarina. Teksti on kuitenkin niin taidokasta ja tiivistä kuvailua, että sen lukee hetkessä. Päällimmäiseksi jää odottavan mystinen tunnelma. Ihan kuin pohjoisen miehellä olisi muutakin kerrottavaa. Minusta Heikkilä uppoutuu ansiokkaasti äidinrakkauden maailmaan. Ihmeellistä, kuinka mies onnistuu luomaan naisen äänen niin hyvin.

Bloggariklubilla elokuussa Akseli Heikkilä kertoi kirjansa synnystä ja saimme uunituoreet painokset kotiin luettavaksi. Heikkilä suhtautuu kirjailijan uraansa varsin määrätietoisesti. En yhtään ihmettele, vaikka hänestä nousisi pysyvä tähti Suomen kirjailijataivaalle. Yksittäiseltä tähdenlennolta tämä kirja ei tuntunut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s