Yhdestoista hetki

Mikä on ero, kun teatteri tekee politiikkaa tai poliitikot teatteria? Kuulijan näkökulmasta ei mitään. Molemmissa tapauksissa pieni ihminen istuu penkissään ja ihmettelee, mitä nyt tapahtuu ja mitä tästä kaikesta pitäisi ymmärtää. Onko joku väärässä ja toinen oikeassa? Parin päivän sisällä Kansallisteatterin Yhdestoista hetki sai ensi-iltansa ja maan hallitus erosi. Yhtä yllättäviä olivat molemmat. Näytelmän ajoitus osui nappiin tarkemmin kuin kukaan osasi aavistaa ensi-illassa istuessaan.

Mikä on taiteen ja teatterin tehtävä? Kansallisteatteri ottaa ainakin yhden valistuksen ajan tehtävän tosissaan. Ihmiset pitää saada ajattelemaan ja näkemään, mitä ympärillä tapahtuu. Maailmanparantaja minussa hykerteli tyytyväisenä. Lavalta ladattu sarjatuli oli kuitenkin sen verran tuhtia tykitystä, että vähempikin olisi tehonnut. Vaikutus oli kuitenkin ilmeinen, sillä teatterilta kotiin päin kävellessäni edellä kulkenut pariskunta miltei riiteli keskenään siitä, kuka näytelmässä oli väärässä ja kuka oikeassa. Pahikset ja hyvikset saivat kyytiä. Onnellisen loppuun ei tainnut uskoa kumpikaan.

Timo Tuomisen ranskalainen suudelma filosofi Thomas Pikettyn sanoin sujuvasti ranskaksi puhuttuna ja laulettuna sai minut lankeamaan loveen ja yleisöltä ansaitsemansa aplodit. Näytelmän musiikkiesitykset olivat huikea taidonnäyte. Näytelmä oli tiivis ja ripeästi etenevä kokonaisuus, jossa yleisö sai pidellä hatuistaan kiinni, että pysyi perässä. Näyttelijäsuoritukset olivat kohdallaan.

Onko Yhdestoista hetki poliittista satiiria, farssi vai tragedia? Kannattaa mennä katsomaan ja tekemään oma johtopäätöksensä. Ainakin minut se yllätti terävyydellään. Monenlaisia ajatuksia pyöri päässäni niin esitystä seuratessani kuin jälkeenkin päin. Politiikkaa teatterissa ja teatteria politiikassa, ajankohtaisempana kuin koskaan.

Jos minulla olisi valta ja voima, niin istuttaisin vaalityötä tekevät kansanedustajaehdokkaat ja itseään valtakunnan viisaina pitävät kevätjuhlaan Kansallisteatterin katsomoon seuraamaan Yhdestoista hetki näytelmää. Esityksen jälkeen pyytäisin lavalle poliitikot vaalitenttiin keskustelemaan näytelmän herättämistä ajatuksista. Miltei jo pysäytin väliajalla Kansallisteatterin käytävällä vastaan tulleet muutamat poliitikot kysyäkseni, mitä he näkemästään miettivät. Mylly pyörii ja kohta on aika äänestää. Onko silloin yhdestoista hetki?

Esityksen tarjosi Kansallisteatteri ja Blogistiklubi sekä näytelmän valokuvat Mitro Härkönen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s