Mattokaupoilla Marokossa

Marrakechin markkinat tarjosivat paljon nähtävää. Myyjät tietysti toivoivat, että kaikkea kaunista ei vain katsella, vaan mukaankin ostetaan jotain. Lamppuja ei nyt tarvittu, vaikka ne kauniita olivatkin.

Keramiikkakin oli kaunista ja melkein jo sorrun näihin vihreisiin kippoihin.

Muutama myyjä oli keksinyt hauskan kierrätysidean, kun he valmistivat sisä-ja ulkorenkaista erilaisia kippoja ja kukkaruukun suojia. Hintavertailuakin teimme. Pariisissa samanlaiset suositut kierrätysruukunsuojat kuulemma maksavat melkein kymmenen kertaa enemmän kuin halvimmillaan Marrakechin torilla.

Aika hauskoja olivat nämä sisäkumeista tehdyt käsilaukut ja korut… mutta vieläkään en lähtenyt tinkaamaan.

Etukäteen olin jo päättänyt hankkia marokkolaiset kotitossut. Niitä sitten riittikin kaikenmallisia ja -värisiä. Valinta oli vaikea ja tinkaustaitoja pääsi harjoittelemaan. Kymppi tassuista oli ihan kohtuullinen hinta huonommallekin tinkaajalle.

Mies innostui soitinliikkeessä kalannahkasta tehdyistä rummuista. Kun rumpujentekijä antoi samaan hintaan alkeisoppitunnin rumpujen soittoon ja kertoi marokkolaisesta musiikista, niin mikäs siinä, kaupat tuli. Nyt vain odotellaan, koska saadaan ensimmäinen marokkolaisen musiikin kotikonsertti.

Minä innostuin vasta mattokauppojen kohdalla. Olimme varautuneet mahdolliseen uuteen mattoon ottamalla Suomesta mukaan yhden tyhjän matkalaukun. Enteet uuden maton hankkimiselle olivat siis jo lähtiessä vahvat. Alkumatkan silmäilin erilaisia vaihtoehtoja ja loppumatkasta jo tiesin, mitä halusin. Onneksi ystävämme hoitivat tinkauspuolen niin, että minä saatoin keskittyä maton valintaan.

Marokossa on tarjolla hyvin erilaisia mattoja. Kuviolliset Kilim-matot ja värikkäät Boucherouite-matot eivät olleet minun tähtäimessäni tällä kertaa. Kotonamme lattiat ovat valloittaneet iranilaiset matot, joille ei ollut tarkoitus tuoda kilpailijoita. Sen sijaan katselin sillä silmällä vaaleita Beni Ouarain-mattoja.

Kokoja ja sävyjä oli vaikka kuinka paljon. Valinta ei ollut helppo. Välillä piti huilata ja miettiä, mitä haluaa ja mitä mahtuu matkalaukkuun.

Teini tyytyi tällä reissulla vähään. Vierailu Yves Saint Laurentin museossa ihailemassa Haute couture- muotia oli hänen mieleensä. Vaatteet olivat kyllä uskomattomia taideteoksia. Ostamaan niitä ei onneksi tarvinnut ruveta.

Matto, rumpu ja tossut matkasivat mukanamme Suomeen. Atlasvuorilta otimme mukaan muutaman kiven. Pari pulloa marokkolaista viiniä maistuu muiden herkkujen mukana matkaa muistellessa. Jääkaappimagneetin tuomme yleensä joka reissusta, niin nytkin.

4 kommenttia artikkeliin ”Mattokaupoilla Marokossa

  1. Jaana 2.3.2018 / 19:00

    Hei, nyt sitten kesällä yhdessä konsertoimaan! Minä olen jopa käynyt tuon rummun kurssin, tosin opet olivat senegalilaisia. Mutta djemben kaltaiselta tuo ostamanne näytti…

    Tykkää

    • blyygiblumsteri 2.3.2018 / 19:48

      No hienoo!! Rumpu on saman tyyppinen kuin djembe, vähän timakampi saundi tulee tiukasta kalannahasta. Luulen että djembe on vuohennahkaa…ehkä? Nyt vain keksitte bändille nimen. Sopisiko harmoni tuohon bändiin? Mä voisin tämmätä mukana.

      Tykkää

  2. Allu 4.3.2018 / 15:49

    Tuli heti mieleen teidän kotikonsertit, kun näin nuo instrumentit. Miten ihmeessä te saitte sen maton kuljetettua???

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s